keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Kirjaston kummituksena

Lapinlahden kirjaston lastenosastolla on puolipyöreä sohva, jonka verhoilu ei enää puhdistunut tekstiilipesurillakaan. Siispä sohva oli aika verhoilla uudelleen.


Samalla oli ajatus yhtenäistää sohvan puuosien väritystä. Sohvan takana oleva pöytätaso oli vähän kellastunutta lakattua puuta. Selkänojien väleihin oli vaihdettu vastikään uudet vanerit, ne olivat vielä kokonaan käsittelemättä. Kolmas sävy puuosissa oli petsattu vihertävä sohvan sivuilla ja alaosassa.



Kaikki alkoi sohvan purkamisella. Näin massiivista sohvaa ei olisi ollut mahdollista kuljettaa kokonaisena työhuoneelle.



Puuosien hionta ja käsittely tapahtui kirjastolla, kirjaston ollessa suljettuna. Näin saatiin minimoitua häiriötä asiakkaille.


Mielestäni kirjasto on yleensä ollut kaikkea muuta kuin pelottava paikka. Kuitenkin sitten kun tulee se hetki, että olet suljetussa kirjastossa aivan yksin, alkaakin mielikuvitus laukkaamaan.


Onneksi lastenosastolta löytyi pehmoisia kavereita turvaamaan selustaa! Vai olikohan siellä jossain sittenkin se kummitus...


Puuosat saivat kuivua sillä aikaa kun verhoilin istuimet ja selkänojat työhuoneella.


Juuri ja juuri kerkesin kuvata valmiin sohvan, sillä innokkaat koululaiset istahtivat sohvalle heti kun sai luvan.


Sohvan ilme kyllä muuttui kokonaan. Uusi kangas on likaa hylkivää ja palosuojattua julkisen tilan kangasta. Kirjaston kummitusta en valitettavasti ehtinyt kuvata...